Vehmas, viljava ja suojainen Bengtsår on tarjonnut hyvät edellytykset elämälle jo lähes tuhat vuotta sitten. 1500-luvulla kolmannes Hangon seudun veronmaksajista - eli kolme henkilöä kymmenestä - asui Bengtsårissa. Asutus saarella on vuosisatojen kuluessa kohdannut monia haasteita, mutta vasta viime vuosikymmenien kaupungistumiskehitys käytännössä päätti vakituisen asutuksen saarella.
Asukkaita jo 1100-luvulla
Bengtsårin asutuksesta on tietoja 1500-luvun puolesta välistä, mutta asutusta on todennäköisesti ollut jo paljon aikaisemmin. Tiedetään myös, että jo 1300-luvulla Tenholan pitäjässä - johon Bengtsår, Bromarv ja Hankoniemi kuuluivat - oli niin vakiintunutta asutusta, että asukkaat omistivat laivoja, jotka kuljettivat rahtia muun muassa Tallinnaan. Bengtsårin nimen syntyhistoria antaa viitteitä siitä, että alueella on ollut pysyväisluonteista asutusta ainakin jo 1100-luvulla ja että jo sitä ennen Bengtsårin saaristossa on liikkunut suomenkielisiä kalastajia ja eränkävijöitä. Tenholan kirkollisten verojen tilikirjassa vuodelta 1556 Bengtsåriin on kirjattu kolme veronmaksajaa. Samassa tilikirjassa Santalassa on kaksi ja Hangossa kuusi merkintää. Bengtsårin-Hangon alue kuului Bromarvin kappeliseurakuntaan, joka puolestaan oli osa Tenholan seurakuntaa.Bengtsårista tuli osa Bromarvin kuntaa
Bromarv erotettiin vuonna 1677 Tenholan seurakunnasta omaksi kappeliseurakunnakseen. Täysin itsenäinen seurakunta Bromarvista tuli 1865. Samoihin aikoihin alettiin valmistella Bromarvin kunnan muodostamista. Bromarvin kunnan toiminta alkoi vähitellen osana Tenholaa, ja lopullisesti Bromarv itsenäistyi omaksi kunnakseen 1881. Bengtsårista tuli yksi uuden kunnan kylistä.
Kirkkomatka Bengtsårista oli pitkä ja hankala, mutta Bromarvin kirkollisessa elämässä oltiin aktiivisesti mukana. Tämä tiedetään siitä, että Bromarvin kirkon penkkijärjestyksessä vuodelta 1799 Bengtsårin Södergårdin tilan isännälle osoitettiin paikka penkiltä numero kuusi. Oman paikan kirkosta sai, kun tuki kirkkoa ja seurakuntaa taloudellisesti. Vuonna 1977 Bromarvin kunta lakkautettiin, ja Bengtsår liitettiin Hangon kaupunkiin. Hanko oli perustettu 1874.
Tutkijat etsivät vanhan asutuksen jälkiä
Helsingin yliopiston tutkijat etsivät Bengtsårista historiallisen asutuksen jälkiä 2000-luvun alussa. Tämä tapahtui saaren itäpuolella oleva Gammelbyviken-lahden pohjukan ympärillä. Alue oli laaja ja siitä ehdittiin tutkia vain pieni osa. Mahdollista asuinpaikkaa ei löydetty. Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä mahdollisen muinaisjäännöksen sijainniksi on kerrottu 59° 54.7398' N 23° 6.5622' E (WGS84). Kyse ei kuitenkaan ole yksittäisestä pisteestä vaan laajemmasta alueesta. Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä on toinenkin kohde Bengtsårissa. Se on leirikeskuksen päärakennuksesta noin 50 metriä pohjoiskoilliseen. Se koordinaateiksi on merkitty 59° 54.0315' N 23° 6.7805' E (WGS84). Rekisterin mukaan kyseessä on keskiaikainen vuoden 1560 asuinpaikka, jossa oli kaksi taloa.
Keskeiset lähteet:
- Ekström, Birgitta: Hangon elinkeinot 1700-luvilla. Kyläyhteisön muutos. Teoksessa Hankoniemi 1700-luvulla - ruotsalainen etuvartio tsaarin varjossa. Toim. Birgitta Ekström. Hangon museo, 1987.
- Forsman, Benita: Hangon luotsikylä 1700-luvulla. Teoksessa Hankoniemi 1700-luvulla - ruotsalainen etuvartio tsaarin varjossa. Toim. Birgitta Ekström. Hangon museo, 1987
- Jansson, Henrik & Latikka, Jakko: Länsi- ja Keski-Uudenmaan saariston ja rannikkoalueiden inventointi 2002-2003. Tammisaari, Hanko, Inkoo, Siuntio, Kirkkonummi, Espoo, Helsinki. Helsingin yliopisto, 2006.
- Koho, Kari & Koho, Mikko: Bengtsår. Markku Koho, Espoo 2018.
- Muinaisjäännösrekisteri. Kulttuuriympäristö, rekisteriportaali. Museovirasto. Kohde numero 1000009146. Osoite: www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000009146
- Muinaisjäännösrekisteri. Kulttuuriympäristö, rekisteriportaali. Museovirasto. Kohde numero 1000021404. Osoite: www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.1000021404
- Nikula, Oscar: Tenala och Bromarf socknars historia I. Frenckellska tryckeri Ab, Helsingfors 1938.
- Pitkänen, Ritva Liisa: Turunmaan saariston suomalainen lainanimistö. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 1985.
- Uudenmaan voutikuntien tilejä. Tenholan kirkollisten verojen tilikirja vuodelta 1556. Arkistolaitoksen digitaaliarkisto. Osoite: https://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=45728
Kuva: Jyväskylän yliopisto, vanhakartta.fi (2018)