Verkkoja kokiessaan merestä odottaa nousevan tuttuja kalalajeja ja joskus harvinaisempiakin. Rapua ei kuitenkaan Bengtsårin vesiltä ole totuttu nostamaan kalansaaliin kylkiäisenä. Tällainen yllätys - liejutaskurapu - odotti Markku Kohoa hänen kokiessaan kalaverkkojaan heinäkuun loppupuolella.
Liejutaskurapu on vieraslaji suomalaisessa luonnossa
Liejutaskurapu on Suomessa vieraslaji ja uusi tulokas Bengtsårin vesillä. Se on alun perin kulkeutunut Itämerelle Pohjois-Amerikan vesiltä, todennäköisesti laivojen painolastitankeissa olevan meriveden mukana tai laivojen runkoon kiinnittyneenä. Ensimmäiset yksilöt havaittiin Suomessa Naantalin edustalla vuonna 2009 ja vähitellen se on levittäytynyt koko Saaristomeren alueelle.
Markku Kohon 20.7. verkosta saama yksilö itäisimpiä tähän mennessä havaittuja. Kalahavainnot.fi-palvelun mukaan ensimmäiset dokumentoidut havainnot Hangon alueelta ovat tämän vuoden kesäkuulta. Paavo Paju on saanut Tervasaaren (Tjärholmen) edustalta on yhden yksilön jo kaksi vuotta sitten, mutta havaintoa ei ole ilmoitettu Luonnonvarakeskukselle eikä se siksi näy Kalahavainnot-palvelun kartalla.
Pienikokoinen taskurapu
Liejutaskurapu (engl. mud crab) on pienikokoinen taskurapu. Aikuisen selkäkilpi on noin 2 cm leveä ja sen väri vaihtelee ruskeasta oliivinvihreään. Rapu kasvaa runsaan 5 cm kokoiseksi. Saksien reunat ja alapinta ovat usein vaalean väriset. Silmät sijaitsevat varsien päässä ja varsissa on molemmilla puolilla neljä pientä okaa. Liejutaskuravun voi sekoittaa kahteen muuhun vieraslajirapuun eli nuoriin villasaksirapuihin tai rantataskurapuihin. Villasaksirapua esiintyy vesissämme satunnaisesti, joskaan pieniä yksilöitä ei ole havaittu. Rantataskurapua on löydetty pariin kertaan satamien läheltä, mutta liejutaskuravulla ei ole rantataskuravulle tyypillisiä selviä nystyjä kuoren etureunassa.
Liejutaskurapu on murtovesilaji. Se kaivautuu mutaan tai hakee suojaa kivien ja kasvillisuuden seasta. Liejutaskurapu ei ole meillä vielä kovin yleinen, eikä sen vaikutuksista suomalaiseen luontoon pystytä vielä sanomaan paljoakaan. Vähäsuolaisen Itämeren voi kuitenkin olettaa olevan sille suotuisa elinympäristö.
Oletko nähnyt liejutaskuravun?
Jos olet saanut liejutaskuravun saaliiksi tai nähnyt sellaisen, havainnoista pyydetään ilmoittamaan Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään kalahavainnot.fi -palveluun. Havaintojen myötä saadaan parempi kuva lajin leviämisestä.
Päivityksiä artikkeliin:
26.7.2020: Tieto vuoden 2018 havainnosta on lisätty ja päivitetty tietoja Hangon havaintojen osalta.
Lähteet:
Vieraslajit.fi -sivusto, liejutaskurapu (luettu 23.7.2020): https://vieraslajit.fi/lajit/MX.53034/show
Kalahavainnot.fi-palvelu, liejutaskuravusta tehdyt havainnot (luettu 24.7.) http://kalahavainnot.luke.fi/kartta
Kuva ja havaintotiedot 21.7.2020: Markku Koho
Bengtsårin FB-sivut (luettu 25.7.2020), Paavo Pajun havainto vuodelta 2018: https://www.facebook.com/bengtsar