Talvet ovat muuttuneet Bengtsårissakin leudommiksi. Muutos viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana on ollut suuri ja selvimmin tämä näkyy jääpeitteen vähenemisenä. Kun vielä 1980-luvulla runsas puolimetrinen jääkansi kesti traktorilla ajetut tukki- ja hiekkakuormat, nykyisin jääpeitteestä tulee tyypillisesti 10-20 cm paksua ja laadultaan heikkoa. Kulunut talvi 2019-20 oli kyseenalainen merkkipaalu saaren historiassa: ensimmäinen talvi, kun jääpeitettä ei tullut ollenkaan.
Kulunut talvikausi oli Bengtsårissa tuulinen, jopa myrskyisä. Vesi kävi keskitalvella lähes +100 cm korkeudella ja lounaanpuoleiset tuulet olivat kovia, mikä vaihtoi ja sekoitti vesimassoja. Pakkaspäiviä oli vain muutamia ja pakkaslukemat pysyivät vain nipin napin nollan alapuolella.
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on ollut useita talvia, jolloin jääpeite on jäänyt ohueksi ja huonolaatuiseksi. Joka talvi jää on kuitenkin kantanut kävelijää ainakin muutaman viikon ajan. Tänä talvena meri jäätyi "parhaimmillaan" parin sentin paksuudelta ja jääpeite pysyi vain joitain päiviä, ennen kuin kovat tuulet avasivat meren jälleen.
Myös aika, jonka meri on jäässä, on puolittunut viimeisen 30 vuoden kuluessa puolesta vuodesta nykyiseen noin 2-3 kuukauteen. 1980-luvun alkupuolella meri jäätyi yleensä marras-joulukuussa. Jää oli paksuimmillaan helmi-maaliskuun vaihteessa, jolloin sen paksuus oli tyypillisesti noin 60 cm.
Kevätkelirikko alkoi varsin säännönmukaisesti huhtikuun puolivälissä ja vappuna yleensä pääsi ensimmäistä kertaa veneellä saareen, silloinkin yleensä osittain jäissä ajaen ja leveitä railoja hyödyntäen. Myös talven viimeiset lumenrippeet sulivat vapun tienoilla.
Kuvassa näkyvä jäämitta oli tarpeellinen työkalu 80-luvulla. Mitalla on pituutta noin metri. Yli puolimetrinen teräsjää kesti turvallisesti useiden tonnien puu- ja hiekkakuormat ja traktorin painon sen lisäksi. Talviajat käytettiinkin tehokkaasti hyväksi: metsistä hakattua puuta kuljetettiin mantereelle ja rakennustarvikkeita ja jopa kokonaisiia mökkejä kuljetettiin jäitse saareen.